Kesäkuu lähenee loppuaan, yöt ovat alkaneet pimetä, siis huomaa että aika kuluu. Ompas tullut vietettyä jokunen päivä ihan sängynpohjalla. Ei niin mukavaa oloa parannellen. Neulomuksetkin ovat jääneet kakkoseksi, toki puikot ja langat aina esillä, mutta empä ole jaksanut ottaa esille.  Juhannusviikolla olin kysissä hoidossa ja vein taas  sytomyssyjä ja sukkia osastoille. Sukevan neulojat olivat vielä tehneet kassillisen ja Aino-ystäväni toi Kuopion neulojien tuotteet. Syksyllä taas jatkamme myssyillä ja sukilla, nyt kaikki pitää lomaa. Vaikka voihan se olla lomaa kutoa sytomyssyjä ja sukkia, kaikki otetaan vastaan.
Kukkia olen istuttanut jonkin verran, Meijän Matti toi minulle vanhat kottikärryt johon sain kerralla mukavasti useamman kasvin kasvamaan. Siemenet olen unohtanut kokonaan, olkoon ensi kesään. Ulkona on muutama itikkka kaverina, joten siellä ei todella viihdy ilman myrkkyä.
Kirpputoripöytää ajattelin laittaa, on kerääntynyt itseltä vanhoja tavaroita, joita voisi panna myyntiin. Jospa tässä illan kuluessa jaksan niitä tavaroita katsella ja valmistella.
Sinuhenkin jaksoin lukea loppuun, tiiliskiviteos oli kyllä lukemisen arvoinen ja antaa monta miettimisen aihetta tulevaisuudessa. Suosittelen luettavaksi ja ajan kanssa, koska ei se ole ihan helppo kirja. Nytpä alkaa aurinko paistaa ja pyykit varmaan haluaisi ulos narulle, kovin suuria ja paksuja pilviä on auringolla kaverina taivaalla.
Pitää kertoa vielä, että käytiin Meijän Matin kanssa Kajaanin raveissa tässä joku viikko sitten, oli ihan mukava vaikka en löytänyt totolappuihin voittaja hevosia, tunnelma oli hieno, voisi tuolla käydä toisenkin kerran.


Tässä vähäisiä neuleitani, Saimin ovat nämä kirjavat, Iidalle lyhytvartiset tumman vihreät ja piirakkasukat ystävälle.

Tässä vähän parempi kuva pitsineuleesta. Lanka on Jämsän huopatehtaan sukkalankaa. Niin teinhän minä yhdet ruututossutkin, menivät samaan osoitteeseen kuin edelliset. Tiina-hoitajalle tein ja kuinka ollakkaan ne tossut löytyy kuulemma aina tyttären jaloista. No asiahan on autettu sillä, että tyttärelle tehdään omat tossut. Siellä ne odottaa Tiinan kaapissa käyttöön pääsyä, kunhan Tiina palaa lomalta töihin. Kuvaa en muistanut ottaa, mutta samanlaiset ne ovat kuin nuo edelliset puna-valkoruudulliset.

Tänään on hyvämieli kun jaksoin tulla päivittämään tätä blogia.

Kiitos teille jotka jaksatte päivästä toiseen käydä katsomassa, onkos mitään uutta kirjoitettu!