No niin nyt on kanyyli käsivarressa ja ristipistoilu käsillä. Olen osastolla kysissä. Sainkin tehtyä ihan mukavasti orvokkien välipistoja, niitä vihreitä lehtiä. Tytär toi uuden työn, kun edellinen neule loppui valmistumiseen. Tiistaina tuli yllätys jäänti osastolle. Lääke ei enää purrut yhtään syöpäsoluihin ja lääkärit olivat miettineet lääkkeen vaihtoa, ja sehän tehtiin. Nyt saan neljän päivän kuurin tosi kovaa solumyrkkyä ja se toistuu kerran kuussa. Jospa siitä olisi vielä nujertamaan nuo inhottavat syöpäsolut. Tukka lähtee jo varmaan toisen hoitokerran jälkeen, niin kävi viimeksi. Mutta sehän on pikkujuttu. Tosin tätä kuvassa näkyvää, olen kasvattanut vuodesta 2008 syyskuusta lähtien. Olo on ihan kohtuullinen, lajinsa verran koskee luihin ja vähän enemmän tuonne jonnekin sisälle. Mutta luovuta en. Uskon, että tämä myrkky auttaa.

Keskiviikkona kävi Aino ystäväni vierailulla osastolla ja olipas meillä asiaa. Aika kului kuin siivillä. Edellisen kerran olimme nähneet kasvotusten 2010 tammikuussa. Jatkoimme juttua sitä, mihin edellisen kerran jäimme.

Kylläpä, kun tuota kuvaa katsoo näkee, että kortisoni on tehnyt tehtäväänsä, kuukasvot tulee hyvin nopsaan, silmät turvoksissa ja sitä nestettä on muuallakin, vaivoina. Onneksi nyt saan olla kuukauden ilman kortisonia, jos ei tule mitään yllättäviä käännekohtia.

Tässä Saimin tuubipusero. Tämän sain valmiiksi. Lanka on Liiterikaupan lankaa. Se suuri 400g kerä. Tämä lanka on mukavaa neuloa puikot oli 4,5 pyöröt.

Nyt on hyvämieli, kun kävimme viemässä Ystävämme haudalle kukat ja kynttliän tänään. Ja siitä kun saan nukkua omassa vuoteessa.