VanahanRouvan käsitöitä ja muuta arjen askaretta
Kuvat ovat omia, kerro jos niitä tarvitset lainata.
Mukava olisi lukea mielipiteitänne, jos vaan kirjoittaisitte.
Sähköpostitse voi lähestyä täällä
2005 kesän kynnyksellä minulla todettiin parantumaton syöpä Multippeli Myelooma. Kyllä koko maailma romahti sillä hetkellä, tässäkö se minun taival sitten oli? Tk:n lääkäri ei juuri pitkää ennustetta antanut, enimmillään 4v. Hoidot aloitettiin Kysissä juhannuksena ja syksyllä syöpäsoluja ei ollut havaittavissa ja niin suoritettiin omien kantasolujen siirto. Kasvatin viikon verenkiertoon soluja ja ne kerättiin afereesikoneella talteen ja sitten parin viikon kuluttua takaisin minulle. Kolme viikkoa meni osastolla kuumeessa ja pahoinvoidessa, ajattelin, että tästä en selviä. Mutta niimpä vain selvisin ja hyvää aikaa oli puolitoista vuotta. Vasen lonkka äityi todella kipeäksi kesän 2007 aikana. Magneettikuvaus paljasti suuren plasmasytooman lonkan sisällä. Siihen annettiin sädehoitoa, kun leikata ei voinut. Olin sairastamisen ajan opiskellut Siivousteknikon erikoisammattitutkintoa ja sain valmistumispaperit kaksi viikkoa ennen eläkkeelle jäämistä. Tosin sairauslomalla olin ollut koko ajan. Työni koulun keittäjä-siivooja-talonmiehenä oli niin raskas, ettei minusta ollut siihen enää. Syöpä on suomeksi luuydin-syöpä ja se syö luuta sisältä päin, kasvattaa myös veren ja virtsan paraproteiini pitoisuuksia, joka on huono asia. 2007 vuoden syyspuolella sain taas kovat lääkkeet, joilla syöpä saatiin asettumaan ja alettiin etsiä luuytimen luovuttajaa. Sellainen löytyi rekisteristä jostain päin maailmaa ja aloin valmistautua luuytimen vaihtoon. Tammikuussa 2008 puhkesi suoli ja minulle laitettiin avanne. Se suolen puhkeaminen oli niin tuskaisa, että olin varma etten siitä selviä. Kolme viikkoa meni sillä reissulla. Leikkaushaava tulehtui vielä ja kotiin lähtiessä sitä oli auki noin 20 cm. Kotisairaanhoito kävi kotona hoitamassa haavan umpeen. Minusta tuli siisti siivousteknikko jolta oma paskakin meni pakettiin. Sitten koitti päivä lähteä Meilahteen keskustelemaan siirrosta. Kauhukuvat maalattiin eteen, mitä tuleman pitää. Kuulin vain, että on 10% mahdollisuus parantua. Tiesin heti, että siirto tehdään, vaikka piti vielä viikko kotona miettiä. Sitten siirto tehtiin ja se oli helppo, tosin lääkkeet joita jouduin syömään muuttivat ulkonäön tuntemattomaksi, kortisoni oli yksi lääkkeistä. Neljä viikkoa eristyksissä meni nopeaan, vointi ei ollut niin huono kuin omilla soluilla tehdyn siirron jälkeen. Pääsin kotiin ja sain nauttia kotona olosta peräti kaksi päivä kun hylkimisoireet tuli. Kaksiviikkoa Meikkua jälleen. No se syksy 2008 meni siellä Meikussa ja kotona vuorotellen ja kontrollikäynneillä jatkui kevään 2009. 2010 laitettiin avanne kiinni ja tuntui, että elämä alkaa olla uomissaan, kunnes lonkan kipu jälleen paheni. Syksyn 2010 magneettikuvat paljastivat kaksi uutta plasmasytoomaa lonkan ja ristiselän alueella. En siis kuulunut siihen 10:een %:iin jotka paranee. Vahvan kipulääkkeenkin läpi se kipu tuli pintaan ja oli kova. Vertailu mielestäni näin: hammassärky x100 on luokitus luukivulle. Sain uudet lääkkeet. Yksi tabletti päivässä. Sen yhden tabletin hinta on Aku Ankan auton rekisterinumero eli 313, euroa. Onneksi suomessa on sairanhoito niin hyvä, ettei tuota summaa tarvitse itse maksaa. Vaikka kuinka neuloisin sukkia myyntiin, se ei riitä. 21:tenä päivänä kuukaudessa pitää se tabletti ottaa ja sitten viikon paussi. Tällä hetkellä en enää syö muuta kuin kipulääkettä. Kävin Meilahdessa hakemassa luovuttajan lymfosyytteja 19.01 2011. Sain niitä 0,7 ml. Pitää seurata hylkimisreaktioita, tuleeko niitä. Nyt elämä taas nauraa. Olo on ihan ok ja pienin varauksin liikkumisessa, pystyn elämään normaalisti. Kontrollit jatkuvat. Tässä pähkinän vaiko meloonin kuoressa tämä sairastelu juttu.
.... Jatkuu. Luovuttajan soluilla ei tämä syöpä aikonutkaan pysyä poissa. Kaksi annosta tosiaan sain ja siihen se loppui. Sääli kun ison työn teki tämä luovuttaja ja ne ei enää minulle tehoa. Kiitos kuitenkin hänelle suuri. Revlimid-lääkkeellä on menty tämä kuluva kesä ja nyt sekään ei enää pure. Syöpä arvo alkoi uhkaavasti nousta ja lääkärit päättivät muuttaa lääkettä. Velcade on nyt vuorossa. Se pistetään tippaletkun kautta pikaisesti. Melkomoista myrkkyä tuntuu olevan. Sain eka annoksen eilen ja nyt tässä kuulostelen miltä tuntuu. Jonkin verran selässä viiltelee. Torstaina uusi annos, ja sitten jatkuu useamman viikon verran tämä lääkitys maanantaisin ja torstaisin. Toivon, että sivuvaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Kylkiluita on muutama murtunut, huomattiin röntgen kuvissa. Ne ovat alkaneet parantua. Huomasin kovaa kipua kyljessä ja arvasin, että luitahan siellä on rikki. No onneksi ei sitä plasmasytoomaa. Eipä tässä sitten muuta uutista tältä puolelta. Näillä mennään. :))
Hempukan Höpötykset http://hempukan.blogspot.com
Tässäpä ne neljä hatun alaosaa. Tyttösille askartelin vielä ruusun käteen. Nämä pollihahmot ovat jo useana vuotena olleet lahjamme kirjoittaneelle. Ja muitakin opiskelijoita olen muistanut alaan liittyvällä hahmolla. Joulun aikaan ylioppilaat saavat tonttuhatun mukaansa.
Nyt on minun pitänyt joutua moneen paikkaan (kiire) Viime viikolla alkoi se sädehoito ja jatkuu taas tulevana. Päivä menee nopeaan kun käyt keskussairaalassa saamassa hoitoa. Saan vielä suuren annoksen joten väsymys yllättää.
KYH-työtkin on aloitettu, huomenna päivitän tänne kaikki tähän asti aloitetut. Onneksi tuli laadittua itselle se luettelo mitä meinaan tehdä, olisi ollut aika hankalaa sovittaa sitä mietintää tähän ruljanssiin. Huomenna pitää päivittää myös kaikki lukemattomat blogit. Netti-yhteydet oli tosiaan poikki ja aikaa meni ennenkuin ne oli kunnossa.
Tänään on ollut hyvämieli suvivirrestä.
Tälläinen siitä tuli, tuikkukynttilänjalka. Olipa mokomassa työtä ihan maalata asti. Hyvin ohuella siveltimellä ja taiten kääntelemällä sain tulosta aikaan. Kaikki on vapaalla kädellä tehtyä. Käsi vapisee jonkin verran niin millään ei saa tasaista näin pienessä.
Tässä vielä sivukuva. Tuossa toisessa soikiossa on tipu ja palmunoksa. No nyt on tämän kevään posliinit maalattu.
Oikein Rauhaisaa ja Mukavaa Pääsiäistä jo näin torstaina toivotan kaikille !
Tänä iltana on hyvämieli: osasin siirtää osoitekirjan puhelimesta toiseen jee, hyvä minä :D
Kaunis KIITOS kaikille kommentoijille. Kyllä minä edelleen ihmettelen tätä blogiystävyyttä, kun se on niin pyyteetöntä ja osaa ottavaa.
No nyt taas aurinko paistaa ja Oululaisittain oli se "öllötyspäivä" toki täälläkin tunnetaan sanonta.
Laskuri alkoi toimimaan uudestaan, oli tilapäinen "häriö" varmaan. Tuli pantua blogiin toinen laskuri ja sitten mistä maasta blokkaajia käy, säätiedote. Siis ahkerana on oltu.
Polli pääsi pääsiäistipoksi myös. Olen tehnyt näitä kymmeniä, mutta kotiin ei ole useampaa jäänyt. Mutta tarvikkeita löytyy tehdä lisää jos tarve vaatii.
Äänestämässä on käyty ja minusta sunnuntai-ilta on todella mielenkiintoinen seurata, kuinka kenenkin käy?!
Tänään on hyvämieli teistä mukavat kanssablokkaajat :)
Minulla meni kamera huoltoon ja kas kummaa miten elämä tuntuu vaikealta kun sitä vekotinta ei ole käytössä. Kuvattavaa olisi blogiarvontojen voitot, niin niitä on kaksi. On ollut hyvä tuuri. Käsitöitä olen jotain tehnyt, Aulin samettilanka pusero 1 on lähes valmis, kastemekon nimikointi loppusuoralla, pipon langat valmiina. Minä vaan haikailen kameran perään. Perjantaina olisi keikka Meikkuun, aamulla anivarhain pendoliinoon ja iltapäivällä intercityllä takaisin, jos kaikki menee hyvin ja meneehän se. Eniten jännittää saanko toisen annoksen lymfosyytteja ja taas alkaisi käänteishyljinnän tutkiminen, se ei ole mukavaa.
Kiitos TEILLE kaikille kommentoijille ja muuten kävijöille. Yhtä-äkkiä on kävijämäärä noussut ihan huimasti. Varmaan minunkin pitäisi ruveta miettimään jotain arvontaa. Ja pitäähän se järjestää, katson vain sopivan ajankohdan :)
Unohdin jo nuo posliinitaulut. Ne olen maalannut joitakin vuosia sitten. Ovat näitä miniatyyritauluja, laatan sivu on noin 4cm. Ja maisema ihan omasta mielikuvasta. Tänään illalla jatkan sitä tuikkulyhtyä, äijän osaa olla pitkäkestoinen tehtävä niinkin pieneksi.
Tänään on hyvä mieli: Maaliskuu on maata näyttänyt!
Tätä tuikkulyhtyä olen maalaillut posliinipiirissä, esittelin puhtaan tuikun jossain kirjoituksessa viime vuoden puolella. Kuvasta näkee, että aiheena on pääsiäinen. Lyhty sopii käteen, vaan osaapa olla isotöinen. Nyt se on jo toisessa poltossa ja tulevana keskiviikkona jatkan pajunkissojen tekoa ja tuota tipua parantelen. Kuva on epätarkka.
Ystäväni täytti pyöreitä ja hänelle tein tämän kännypussin. Tämäkin kuva on huono, en ymmärrä mitä nappulaa pitäisi painaa, että paremmin onnistuisivat. No kasvot on virkattu vaaleanpunaisella Kotiväkilangalla ja muut seiskaveikalla. Ystävän ammatti näkyy pussin aiheesta.
Tässä sitten pipoja. Esillä viisi, jotka ovat tyttöviisikolle villakangastakkien kanssa pidettäväksi. Kaksi lisää saman värisiä on menossa serkun tytöille etelä-suomeen ja tekemättä kolme, punainen ja pari sinistä, ne menee toisen tyttären lapsille. Ohje löytyy Novita 2010 talvi. Tässäpä näitä minun helmikuun askareita esillä. Ja lisää tulossa.
Tänään on hyvämieli siitä kun talitiaiset visertää kevättä ja huomenna kokoontuu ompeluseura.
Vielä ilmoitus: CherryKirsche arpoo täällä käy osallistumassa
No niin illalla sain lautasen valmiina kotiin. Mukavasti sulivat nuo lasihelmet. Itse tykkään kovasti. Tuohon varvun taakse olisi voinut hivenen tummemman taustan tuputtaa ja laajemmalti. Mutta taulu on hyvä minun taidekokoelmiini. Keväälla alan sitten värjätä tätä.
Tuikkulyhty ja niin kruusattu että, molemmilla sivuilla soikiot, johon jokin kuva tulisi maalata, oikea miniatyyri.
Sitten tuossa sain valmiiksi yhdet säärystimet. Novitan Puro Luumupuu oli värinä. Nämä ehken menee pukinkonttiin, mene tiedä.
Kuvasin ne täällä "työhuoneessa" ompelukoneen päällä, pipareita yritän ommella Tildan mukaan, ei vaan ihan helppoa ole.
Huomenna taas kontrolliin sairaalaan. Olo ollut melko ok ja ulkona olen jaksanut olla jonkin verran, se olis aika tärkeää saada raitista ilmaa kaiken neulomisen ja muun ähräämisen lisäksi. Jotain näpyn tapasia ilmaantui iholle, niin pitää varata useampi lankavyyhti mukaan, jos sattuu, että pitää jäädä osastolle. Sitä kun ei tiedä kun on toisen ihmisen luuydin minulla niin onko joku hylkiminen alkanut vai mikä? Näillä mennään. Tykkäisköhän tuo Raitalammas huonoa jos minä ottaisin myös käyttöön hänen ideansa iloitsemisesta. Uskallan kokeilla! :)
Tänään on tuntunut mukavalle, kun jaksoin kantaa pikku määrän polttopuita pannuhuoneeseen.
Tänä iltana sain viimeiseen polttoon tämän mustikkataulun. Vähän jännittää kuinka noiden sinisten lasihelmien käy? Kuvassa värit vääristyy jonkin verran. Pitää sitten vielä esitellä kunhan se tulee poltosta.
Vielä virkattu kori, tuo valkoinen nyppyreunus ei oikein näytä minun silmään hyvältä. Pitänee virkata lisää, kun alkuun pääsi tai vaihtaa siihen mattoon. Jos mattoon päädyn niin vasta joulun jälkeen aloitan. Ompeluhommissa menee päivät ja niitä ei jostain syystä nyt voi esitellä täällä. Kuvat otan ja päivitän ajan kanssa.
Tässä viime posliinipiirin maalausta. Sain jatkettua tänään ihan mukavaan malliin toiseen polttoon. Arvaatteko mitä kuva tulee esittämään?
Lunta on satanut koko päivän hiljalleen, talvi on todella tulossa. Mieli on jotenkin niin iloinen tänään, että piti vielä näin myöhään tulla esittelemään tämä keskeneräinen posliinilaatta.
Kansalaisopiston posliinipiiri alkoi taas, minulla oli tarve tehdä vielä yksi enkelitaulu. Nyt kaikilla lapsenlapsillani on oma taulunsa. Kastetilaisuudessa veisattu virsi tai muuten lapsen mielivirsi on sanoina kirjoitettu siniseen pilveen. Enkelikasvojen maalaus onkin jo toinen juttu. Käsi ei saa täristä kun silmäripsijä teet ja ilmettä silmään. Olen maalannut toistakymmentä enkelikasvoa ja kaikki ovat uniikkeja. Kirjoitus on myös vapaalla kädellä tehty ja entisaikaisia kirjaimia, siis oman kouluajan kirjoitusta. nykyisin kirjoitus on lähes tekstausta, olen huomannut. Seuraava posliinityö on mietinnässä, ehkä sekin on jokin taulu. En tykkää maalata kuppeja ja kippoja. saa nähdä mikä vie voiton maisema, auringonkukka, linnut??
Tässä mentiin vihille. Pollit pohjana ja pieni kuvaus hääparista, jolle tämä pari menee lahjaksi. Siinä aihiot. Kaikki pieni sälä pitää säilyttää ja kerätä kirppiksiltä, että olisi helppo väsätä näitä hahmoja. Hunnun koristelu ei näy kuvassa, vaan siellä on "timanttiverkko" pitsin päällä, tuohon otsalle näkyy yksi pieni timantti. Muutama päivä aikaa tehdä rannekorulle kaveriksi riipus, tulossa on. Sitten sukkia ja tossuja kutomaan.
Maalasin itselleni taulun posliinilaatoille. Tämmöinen kansallisromanttinen aihe vene, lato, puu. Maisema kuvaa syksyn alkua. Kun nyt olen sitä seinälläni tiiraillut niin olen tullut siihen tulokseen, että iso metsäkone on käynyt vastarannalla puunkorjaus työssä. Eikö teistäkin? Kumma miten en huomannut tuota tehdessäni.
Syksyn tuntua alkaa olla ilmassa. Ilmoittauduin tuohon Sukkasatoon, saa nähdä kuinka onnistun siinä. Olen niin tytyyväinen, kun osasin sen sukkanapinkin tallentaa tänne sivuilleni, on kuin muissakin blogeissa. Langat etsin valmiiksi ja puikot, kunhan ohjeet tulee ja saa aloittaa, niin starttaan neulomaan.
Tämän taulun isoisälleni maalasi vuonna (-43?) sotavanki Naarajärvellä. Taulun tunnelma on mielenkiintoinen, olen aina miettinyt mitä tuo pikkukarhu näkee katsoessaan puiden lomaan.
Tämän kanavatyön tein joitakin vuosia sitten, kun huomasin Satiini Ky:n esitteessä kyseisen pohjan. Tämä on omalla seinälläni. Mattalasi suojaa pölyltä. En saanut otettua kuvaa niin, ettei se jostain suunnasta olisi ollut vino, mutta aihe näkyy selvästi. Melko helppo työ, värejä ei paljon ja alkuperäiseen verrattuna tausta on poikkeavan värinen.
Edelleen aihe sama, nyt posliinimaalauksena lautaselle, josta tuli kello. Tämän tein isälleni 60-vuotislahjaksi. Itse olen tyytyväinen tulokseen. Tämänkin kellon teosta on jokunen vuosi kulunut.
Elokuun eka. Pariviikkoa koulun alkuun. Laitanpa näytille kaksi polli ylioppilasta, keväällä kahdella tytöllä tuli yksi koulu etappi täyteen. Näitä on ihan mukava tehdä tilanteiden mukaan. Mielikuvitus on rajoina. Oman käden jälki näkyy ja tekee kaikista oman näköisensä. Maustepurkkien kansista saa oivan valkolakin. Lisään vain lipan ja hattu on siinä. Seuraavat mallit on jo suunnitelmissa.
Tässä on yksi vaikeimmista posliinitöistäni. Luulin, että yhden mökin maalaus valokuvasta olisi helppo juttu. Piirtäähän noita kuka tahansa. Vaan oli todella vaikea saada esim. tuo ulkoeteinen kohdalleen. Tämä seinälautanen esittää kotiamme, sen alkuperäisessä muodossaan. Ostettuamme talon, sitä on suurennettu ja sisäänkäynti siirretty.
Tässä lähikuva harmaasta pikku tupasesta.
Tämän teekannun maalasin eräänä talvisena päivänä, kun oli oikein kylmää ja sinistä. Tuntui, että jotain kesäistä on tehtävä. Niinpä kannu sai kehäkukat pintaansa. Se on nykyisin tyttären kodissa keittiön avohyllyllä aurinkoisena.
Jonkin verran on posliininmaalausta tullut harrastettua. Tykkään tehdä vapaalla kädellä, koska silloin se oma kädenjälki näkyy.
Tässä enkeli, jonka olen maalannut ja liimannut posliinilaattaan, jossa on lapsen nimi syntymäaika ja kastetilaisuudessa veisattu virsi. Olen tehnyt jokaiselle lapsenlapselleni oman taulun. Samoin tietysti lapsilleni, heillä on rippivirren osa kirjoitettuna laattaan. Kummilapset myös ovat saaneet enkelitaulun.
Kasvojen maalaus on mielestäni vaikeaa, koska silmiin on saatava ilme. Ja se on harrastelijalle melko työläs. Kaikkiaan kuusitoista olen tehnyt ja kaikista on tullut erinäköisiä, vaikka pohja on sama kolmessatoista. Lapsenlapsia minulla on kahdeksan. Nuorinmaisen taulu odottaa vielä kastetilaisuuden virttä. Muutama ylimääräinen enkelikasvo tuli maalattua kevään aikana kansalaisopiston piirissä, kaiken varalta.
Huomaan, että valokuvaukseen on kiinnitettävä huomiota. Joku ohje näkyy jääneen laatan alle.
Tänään kävin taas suolla lakkoja etsimässä. Monta pikku suota tuli tarvottua. Kotiin tultua piti ottaa troppia, kun niin pakotti selkää. Siinäpä Iskelmäfinlandiaa katsoessa kipu jo hellitti ja pääsin tänne taas surffaamaan. Jussi Raittisen olisi pitänyt voitta ko. kisa. Kuvassa on hoitsupolli. Meni lahjaksi lähihoitajaksi valmistuneelle tyttöselle.
*click*