VanahanRouvan käsitöitä ja muuta arjen askaretta
Kuvat ovat omia, kerro jos niitä tarvitset lainata.
Mukava olisi lukea mielipiteitänne, jos vaan kirjoittaisitte.
Sähköpostitse voi lähestyä täällä
2005 kesän kynnyksellä minulla todettiin parantumaton syöpä Multippeli Myelooma. Kyllä koko maailma romahti sillä hetkellä, tässäkö se minun taival sitten oli? Tk:n lääkäri ei juuri pitkää ennustetta antanut, enimmillään 4v. Hoidot aloitettiin Kysissä juhannuksena ja syksyllä syöpäsoluja ei ollut havaittavissa ja niin suoritettiin omien kantasolujen siirto. Kasvatin viikon verenkiertoon soluja ja ne kerättiin afereesikoneella talteen ja sitten parin viikon kuluttua takaisin minulle. Kolme viikkoa meni osastolla kuumeessa ja pahoinvoidessa, ajattelin, että tästä en selviä. Mutta niimpä vain selvisin ja hyvää aikaa oli puolitoista vuotta. Vasen lonkka äityi todella kipeäksi kesän 2007 aikana. Magneettikuvaus paljasti suuren plasmasytooman lonkan sisällä. Siihen annettiin sädehoitoa, kun leikata ei voinut. Olin sairastamisen ajan opiskellut Siivousteknikon erikoisammattitutkintoa ja sain valmistumispaperit kaksi viikkoa ennen eläkkeelle jäämistä. Tosin sairauslomalla olin ollut koko ajan. Työni koulun keittäjä-siivooja-talonmiehenä oli niin raskas, ettei minusta ollut siihen enää. Syöpä on suomeksi luuydin-syöpä ja se syö luuta sisältä päin, kasvattaa myös veren ja virtsan paraproteiini pitoisuuksia, joka on huono asia. 2007 vuoden syyspuolella sain taas kovat lääkkeet, joilla syöpä saatiin asettumaan ja alettiin etsiä luuytimen luovuttajaa. Sellainen löytyi rekisteristä jostain päin maailmaa ja aloin valmistautua luuytimen vaihtoon. Tammikuussa 2008 puhkesi suoli ja minulle laitettiin avanne. Se suolen puhkeaminen oli niin tuskaisa, että olin varma etten siitä selviä. Kolme viikkoa meni sillä reissulla. Leikkaushaava tulehtui vielä ja kotiin lähtiessä sitä oli auki noin 20 cm. Kotisairaanhoito kävi kotona hoitamassa haavan umpeen. Minusta tuli siisti siivousteknikko jolta oma paskakin meni pakettiin. Sitten koitti päivä lähteä Meilahteen keskustelemaan siirrosta. Kauhukuvat maalattiin eteen, mitä tuleman pitää. Kuulin vain, että on 10% mahdollisuus parantua. Tiesin heti, että siirto tehdään, vaikka piti vielä viikko kotona miettiä. Sitten siirto tehtiin ja se oli helppo, tosin lääkkeet joita jouduin syömään muuttivat ulkonäön tuntemattomaksi, kortisoni oli yksi lääkkeistä. Neljä viikkoa eristyksissä meni nopeaan, vointi ei ollut niin huono kuin omilla soluilla tehdyn siirron jälkeen. Pääsin kotiin ja sain nauttia kotona olosta peräti kaksi päivä kun hylkimisoireet tuli. Kaksiviikkoa Meikkua jälleen. No se syksy 2008 meni siellä Meikussa ja kotona vuorotellen ja kontrollikäynneillä jatkui kevään 2009. 2010 laitettiin avanne kiinni ja tuntui, että elämä alkaa olla uomissaan, kunnes lonkan kipu jälleen paheni. Syksyn 2010 magneettikuvat paljastivat kaksi uutta plasmasytoomaa lonkan ja ristiselän alueella. En siis kuulunut siihen 10:een %:iin jotka paranee. Vahvan kipulääkkeenkin läpi se kipu tuli pintaan ja oli kova. Vertailu mielestäni näin: hammassärky x100 on luokitus luukivulle. Sain uudet lääkkeet. Yksi tabletti päivässä. Sen yhden tabletin hinta on Aku Ankan auton rekisterinumero eli 313, euroa. Onneksi suomessa on sairanhoito niin hyvä, ettei tuota summaa tarvitse itse maksaa. Vaikka kuinka neuloisin sukkia myyntiin, se ei riitä. 21:tenä päivänä kuukaudessa pitää se tabletti ottaa ja sitten viikon paussi. Tällä hetkellä en enää syö muuta kuin kipulääkettä. Kävin Meilahdessa hakemassa luovuttajan lymfosyytteja 19.01 2011. Sain niitä 0,7 ml. Pitää seurata hylkimisreaktioita, tuleeko niitä. Nyt elämä taas nauraa. Olo on ihan ok ja pienin varauksin liikkumisessa, pystyn elämään normaalisti. Kontrollit jatkuvat. Tässä pähkinän vaiko meloonin kuoressa tämä sairastelu juttu.
.... Jatkuu. Luovuttajan soluilla ei tämä syöpä aikonutkaan pysyä poissa. Kaksi annosta tosiaan sain ja siihen se loppui. Sääli kun ison työn teki tämä luovuttaja ja ne ei enää minulle tehoa. Kiitos kuitenkin hänelle suuri. Revlimid-lääkkeellä on menty tämä kuluva kesä ja nyt sekään ei enää pure. Syöpä arvo alkoi uhkaavasti nousta ja lääkärit päättivät muuttaa lääkettä. Velcade on nyt vuorossa. Se pistetään tippaletkun kautta pikaisesti. Melkomoista myrkkyä tuntuu olevan. Sain eka annoksen eilen ja nyt tässä kuulostelen miltä tuntuu. Jonkin verran selässä viiltelee. Torstaina uusi annos, ja sitten jatkuu useamman viikon verran tämä lääkitys maanantaisin ja torstaisin. Toivon, että sivuvaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Kylkiluita on muutama murtunut, huomattiin röntgen kuvissa. Ne ovat alkaneet parantua. Huomasin kovaa kipua kyljessä ja arvasin, että luitahan siellä on rikki. No onneksi ei sitä plasmasytoomaa. Eipä tässä sitten muuta uutista tältä puolelta. Näillä mennään. :))


Hempukan Höpötykset http://hempukan.blogspot.com













Kevään keltainen aurinko pomppasi postipussista, kun aukaisin blogiarvonnasta saamani lähetyksen. Eipä minulla ole koskaan ollut näin hienoa lankaa neulottavana. Osallistuin Annelin blogissa arvontaan ja onni suosi. Sain tuon keltaisen lankavyyhdin ja kirjan Neulo ja virkkaa ekolangasta. Kiva palkinto. Langalle on jo ohjekin arvatkaa.........- no tuubipusero, Elsa 6v. kysyi tekisinkö hänellekin tuubin ja värit on violetti ja keltainen. No eihän se auta kuin tehdä.

Tämä lähetys sai tipan silmäkulmaan. Tässä on kolme sytomyssyä, kaksi kerää efektilankaa, ja kerä paksua samettisen pehmeää lankaa ja lyhyet muoviset puikot. Teetä ja lankaa blogin pitäjä, kysyi saisiko lähettää minulle tekemänsä myssyt? Toki otan vastaan, kun niitä tarvitsen. Ja tässä lähetys, joka sisälsi nuo langatkin. Näille langoille en vielä tiedä kohdetta, mutta jotain on jo mielenpohjalla.
Minä todella ihmettelen tätä ihmisten hyväsydämisyyttä täällä netissä. Olen todella saanut Teiltä kaikilta kaikkea hyvää, en edes osaa sanoiksi sitä pukea. Toivon että ymmärrätte mitä tarkoitan ja ymmärrätte varmasti.

Tässä sitten itse neulomiani myssyjä. Ohje on Ullasta ja nimi Will i be pretty. Ihan helppo ja kauniskin. Villalangasta tuo koristekuvio tulisi paremmin esiin. Toinen näistä menee kysiin, siitä tuli liian suuri. Samoin noista saamistani se raidallinen on suuri minun päähäni, niin vien senkin. Lähettäjä ehdotti myös samaa, joten lupa on viedä. Näin olemme osallistuneet Ystävänpäivä tempaukseen sytomyssyjä tarvitseville. Etelä suomessa ovat tehneet tosi paljon myssyjä eri keskussairaala-piireihin. Susun blogissa on juttuakin ja paljon myssyjä kuvattuna.
Kiitos vielä kerran näille paketin lähettäneille!!!
Tänään on hyvämieli kun pakkanen alkaa jo vähän hellittää otettaan ja telkkarista tulee ampumahiihtoa. Pääsen jännittämään Kaisan suorituksia.


No niin nyt on kanyyli käsivarressa ja ristipistoilu käsillä. Olen osastolla kysissä. Sainkin tehtyä ihan mukavasti orvokkien välipistoja, niitä vihreitä lehtiä. Tytär toi uuden työn, kun edellinen neule loppui valmistumiseen. Tiistaina tuli yllätys jäänti osastolle. Lääke ei enää purrut yhtään syöpäsoluihin ja lääkärit olivat miettineet lääkkeen vaihtoa, ja sehän tehtiin. Nyt saan neljän päivän kuurin tosi kovaa solumyrkkyä ja se toistuu kerran kuussa. Jospa siitä olisi vielä nujertamaan nuo inhottavat syöpäsolut. Tukka lähtee jo varmaan toisen hoitokerran jälkeen, niin kävi viimeksi. Mutta sehän on pikkujuttu. Tosin tätä kuvassa näkyvää, olen kasvattanut vuodesta 2008 syyskuusta lähtien. Olo on ihan kohtuullinen, lajinsa verran koskee luihin ja vähän enemmän tuonne jonnekin sisälle. Mutta luovuta en. Uskon, että tämä myrkky auttaa.
Keskiviikkona kävi Aino ystäväni vierailulla osastolla ja olipas meillä asiaa. Aika kului kuin siivillä. Edellisen kerran olimme nähneet kasvotusten 2010 tammikuussa. Jatkoimme juttua sitä, mihin edellisen kerran jäimme.
Kylläpä, kun tuota kuvaa katsoo näkee, että kortisoni on tehnyt tehtäväänsä, kuukasvot tulee hyvin nopsaan, silmät turvoksissa ja sitä nestettä on muuallakin, vaivoina. Onneksi nyt saan olla kuukauden ilman kortisonia, jos ei tule mitään yllättäviä käännekohtia.

Tässä Saimin tuubipusero. Tämän sain valmiiksi. Lanka on Liiterikaupan lankaa. Se suuri 400g kerä. Tämä lanka on mukavaa neuloa puikot oli 4,5 pyöröt.
Nyt on hyvämieli, kun kävimme viemässä Ystävämme haudalle kukat ja kynttliän tänään. Ja siitä kun saan nukkua omassa vuoteessa.

Osallistuin Tiinan blogissa arvontaan ja ylläoleva kuva kertoo mitä sain. Kaikki muut paitsi siililautanen on minikokoa, kuvasta puuttuu vielä sydänkaulakoru. Hoksasin sen vasta kun kuva oli jo täällä netissä. Minä ihmettelen aina, kuinka jonkun sormet pystyy tekemään noin pieniä asioita, siellä pitsiliinojen välissä olevat pienenpienet virkatut ovat patalappuja nukkekodin keittiöön. Oikein mukava palkinto, kaikki löytävät paikkansa. Kiitos Tiina!!!

Tässäpä esiintyy pari villasukkia. Nämä olen aikaan saanut yhtäaikaa pyöröpuikoilla. Olipas sekin kokemus. Kyllä täytyy myöntää semmoinenkin asia kuin luetun ymmärtämisen vaikeus. Pitipä muutama kerta käydä kävelyllä ja ottaa neule uudestaan käsiin. Melko rumasta ulkomuodosta huolimatta, nämä sukat ovat jalassa verrattomat. Aion neuloa vastakin ja olen sitä mieltä, että juuri tällä tavalla neulotut valmistuvat nopsaan. Pitsikuvioiset voi viedä vähän enemmän aikaa. Mielessäni neuloin jo raitaa ja vaikka mitä muuta seuraaviin sukkiin.

Tässä taasen ihan peruspipo. Eilisiltana aloitin ja tänään aamupäivällä lopetin. Olisi se tullut jo illallakin valmiiksi, mutta nukkumatti heitti sitä hiekkaa silmiin ja arvaahan sen kuinka siinä käy, Tv-sarja Kettukin jäi näkemättä loppuun. Nyt työn alla on lapaset Aarolle. Pyysin tenavia piirtämään millaiset lapaset haluaisivat ja nyt on toteutuksen vuoro. Annoin kaikille paperille piirretyn lapasen kuvan ja siihen värittivät kuvan tai raitoja tai mitä heillä mieleen juolahti. Tämä on mielenkiintoinen projekti.
Tänään on hyvämieli, kun on taas niin monta käsityötä alulla, että siinäpä se aika toiseksi vaihtuu, ennenkuin ne ovat valmiit.

Kiitos Teille kaikille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa blogiani.
Näiden pollitonttutyttösten kera,
Toivotan kaikille oikein HYVÄÄ JOULUA !!!
JAANA

Rantapuikon arpajaisissa voitin tälläisen LOHDUTUSPALKINNON. Aivan ihana voitto, punamusta korusetti, Marimekon kolikkopussukka ja kolmenmetrin mittanauha, metallirasia, jossa kaikki oli ja kaunis kortti. Hieno voitto. Minulla on ollut koko ajan niinkuin joulu, kun postista tulee näitä ihania paketteja, edellinenhän tuli Jouluenkeliltä.
Perjantaina käytiin taas kinkkubingossa ja sain kolmannen kinkun. Kyllä pysytään lihassa. :)))))
Tänään on hyvämieli: Maa on lumivalkoinen. Noin 20cm lunta.

Eilinen kotiin paluu ja postilaatikon avaus tuotti mukavan yllätyksen. Jouluenkeli oli lähettänyt minulle arvontavoiton, tuoksuvaa. Paketti sisälsi joulunmausteita ja kauniin kirjeen. Kylläpä tuli todella hyvämieli. KIITOS JOULUENKELI

Tänään pääsin hakemaan postista ylläri voittoni. Paketti oli tullut postiin jo perjantaina ja ilmoitus paketista laatikkoon maanantaina. Ihmettelin kun yleensä paketit tulee suoraan laatikkoon, kun maalla asutaan. No minun piti esittää henkkaritkin postitoimistossa :)) Vaan kylläpä se kannatti. Paketti sisälsi aivan ihanan rasian johon taidan tallettaa aarteitani. Sydän rasian mielisuklaatani, enkelin joka vaihtaa väriä, ja riippuu nyt ikkunassa, ja kaunis kortti terveisineen. Kiitos Enkuli. Tämä oli päivän piristys.
Smirgeline haastoi minut kertomaan keräilystäni. No minähän keräilen lankoja ja mukavia kangaspaloja ja yleensä kaikkea pientä, kaunista.
Vaan yksi on ylitse muiden ja se on SIILI

Tässä pikku otos Siileistäni. Tuo takana oleva sininen on kynttilä ja sen vieressä Virosta tuotu kullatuinpiikein varustettu Siili. Eturivissä on mukava ilmeinen saviSiili ja toisessa reunassa musta ylpeä Siili. Keskellä on porukan pienin punaSiili. Vitriinistä löytyy lisää, yksi on meripihkasta tehty ja monia muita eri materiaalista valmistettuja. Ja tietenkin monilukuinen pehmoSiilien joukko. Aiemmin olen esitellyt täytetyn oikean Siilin. Korujakin on Siileistä, viimeisin tyttäreni valmistama hopeinen Siiliriipus.
Tässäpä minun keräilykohde. Minä jatkan tätä keräilyhaastetta kahteen blogiin. Susun Silmukat ja Vilukissi.

Tässä pallo. Mitähän siitä tulikaan??

Tämä kukkanen kuoriutui vihreän huovan sisältä. En ole huovuttanut aiemmin yhtään mitään. Nyt Ompeluseurassamme päätettiin tehdä sillointällöin jotain yhteistä, siis kaikki tekee samanlaista. Tulipa monenlaisia kukkia. Aika aikaa vievää työtä, mutta mukavaa. Viime torstaina taas neulottiin ja leikeltiin kaavoja ym.
Kovin on blogissani ollut hiljaista. Lupasin itselleni sairastuttuani, ettei minulla ole kiire, vaan en ole ennättänyt tänne aiemmin lokakuussa kirjoittamaan. Useampi tilaustyö odottaa tekijäänsä ja omiakin neulottavia olisi useampi. Kansalais-opiston piirit alkoivat ja sinne lähdin opettelemaan ihan uutta alaa TILKKUTÖITÄ. Patalappuja meinasin ihan ekaksi tehdä ja siitä sitten muutakin taidon mukaan. Kauppareissulla ostin kirjan Varpaista Varteen ja se on ollut iltalukemisiani viime aikoina. Haluan oppia tekemään sukat pyöröpuikoilla, kaksi yhtä aikaa. Huomasin, että sama kirjoittaja on julkaissut jo aiemmin kirjan jossa samalla tekniikalla tehdään sukkia varresta varpaisiin, se pitää vielä hankkia.
Sairaala reissujakin on ollut muutama tässä syksyn aikana. Lonkasta leikattiin tumma patti ja odottelen vastausta oliko pahanlaatuista. Lääkäri oli sitä mieltä että ei ole hätää ja siihen uskon, kunnes patologin kirje saapuu. Silmätkin ovat alkaneet reistailla ja tutkimukset jatkuu kuun lopulla.
Eilen olin ihan oikeissa töissä :)) Laitoshuoltajakoulutuksen näytöt ovat alkaneet ja olin valvomassa yhtä sellaista. Tulevalla viikolla näytöt jatkuvat ja niissäkin olen mukana. Sukkia on tullut myös neulottua, päättelemättä tosin ovat vielä. Pitää päätellä ja ilmoittaa ne sitten tuonne Sukkasatoon ja tänne tietysti.
Tänään on hyvämieli siitä kun sain aikaiseksi päivittää tätä blogia.
Niin piti tulla vilä lisäämään tänne tämä: Tarja tiesi ensimmäisenä mitä tästä tulee, joten jotain pientä lähetän hänelle, kun saan osoitteen.
Kiitos Katjuksalle tästä tunnustuksesta. Tunnustukseen kuuluu kertoa kahdeksan asiaa itsestään ja jakaa kahdeksalle. Vaan Nyt Kiitän Katjuksaa saamastani tunnusuksesta ja jätän kertomatta ja jakamatta. Ihan lähiaikoina on tullut jo pari Ruusu lähetystä ja en keksi enää uusia juttuja itsestäni, mitä olen tuossa sivulaatikossa kertonut. Kaikki voivat ottaa tunnustuksen mukaansa tästä. Olkaa hyvä!

Sain ruusuja blogista Kustiidan elämää, Kiitos kaunis. Kyllä huomioiduksi tuleminen lämmittää mieltä kummasti. Näihin kysymyksiin olen vastannut tuolla pikkuisen alempana. Silloin jaoin blogeihin. Nyt jätän väliin, vaan mukaansa saa ottaa ken haluaa. Ruusut jää kuitenkin kukkimaan sivulleni :))
Tänään ja huomenna on markkinat meilläpäin. Kävin ostamassa villalankoja ja saumurilankoja kanssa. Neulottavaa riittää. Kaulahuivi ei vieläkään ole valmis, kuinkahan pitkä sen pitää olla,että on kaunis?! Toista metriä sitä jo on.
Tänään on hyvämieli niistä markkinoista, näin aika monta tuttua :))

Tällä viikolla oli postilaatikossa pikku yllätyspaketti. Toki oli osoitetta ja jalan kokoa kysytty, joten ihan osasin vähän odottaa jotain. Paketista paljastui harmaat perusvillasukat. Vaari kutoo, blogissa oli kysely, mikä hänen töistään on mielestämme kaunis? Vastasin, että nämä harmaat perussukat. Vaari halusi sitten nimetä nämä minun kotona käytetyllä lempinimellä Vanaharouva ja lisäsi vielä J:n perään. Kyllä tuntuu hyvälle, oma nimikkosukka. Vaari on nimennyt muitakin sukkiansa eri blogikirjoittajien mukaan. Nämä harmaat sukat ovat just passelit ja oikein hyvän tuntuiset, käyttöön tulee. Kiitos Vaarille!!!

Sukkasatoon on tulossa tämmöiset lastensukat. Lankana Miami (Novitan) ja tuo raita on edellisen postauksen pätkävärjättyä krassia. Hitaan puoleisesti lähti nyt tämä sukkasato kohdaltani, mutta yritän parhaani. Syitäkin löytyy ja eräs niistä on tämä.

Työn ala on kaulahuivi tyttärelle. Etsin huivin mallia enkä löytänyt mieleistäni, (tyttäreltä en tullut kysyneeksi). Sitten oikein vanhasta Suuri käsityölehdestä löysin pitsineuleisen puseron ja siinä se oli. Palmikoita ristiinrastiin. Lanka on turkkilaista akryylia, Kajaanin Anttilasta löydettyä. Ihan mukava neuloa. Alku oli kyllä tosi kinkkinen, purin varmasti 15 kertaa, ennenkuin neule lähti menemään oikein. Nyt on noin metri kudottuna. Ja toinen mokoma pitää neuloa.

Kävimme Meijän Matin kanssa kirppiksellä ja vot mitä löysin. Kotiteollisuuslehden vuosikertoja sidottuna kirjana. Hinta oli ihan kamala, mutta mukaan lähti. Voitteko kuvitella, että tämä teos maksoi ihan yhden euron (1€)??? Lehden yksikkö numero on hintava ja sitten tuo kirjaksi sitominen vielä. Vuosikerrat ovat -80 luvulta. Täyttä asiaa kannesta kanteen. Toinenkin vuosikerta oli samasta lehdestä, lehden omassa kansiossa. Sekin maksoi 1€:n. Tein hyvät kaupat. Lankaakin tuli ostettua, seiskaveikan loppunyttösiä. Kyllä kannattaa käydä usein kirppiksillä, kun vaan sattuu kohdalle ja on aikaa. Tässä

kuva yhdestä käsityöstä siinä lehdssä, kirjovirkattu pussukka, todella kaunis. Ja sukkia oli vaikka minkälaista. Tosin suurin osa ohjeista on kangaspuillakutojille, mutta nekin löytyy minun keittiöstä joten hommia piisais.
Tänään on hyvämieli: pistäydyn lapsenlapsen luona nimpparikahveella.
ps. Kiitos kommenteistanne, minustakin niitä on mukava lukea!

Sain Janetin lankakassi blogista tämän tunnustuksen. Kiitos. Huomioiminen tuntuu aina mukavalle. Tähän kuuluu viisi kysymystä ja sitten viidelle blogiystävälle eteenpäin.
1. Lempiruoka = makaronilaatikko
2. Lempimakeinen = vaahtokarkit
3. Lempiluettava = Maan Lapset-sarja
4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä = oma sänky jalat suorana, välillä voi ottaa tirsat.
5. Lempielokuva = Puhallus
Ja sitten ne viisi blogia, joille tämän lähetän.
Angorina, Amaliamummon sotkut, Susun silmukat, Tuijakäsitöitä, sekä muuta.., Vilukissi.

Eilen tutkiessani siilikokoelmiani, löysin kirjahyllystä tämän wanhankirjan. Painovuosi on 1922. Tekijä Jussi Seppä. Kirja kertoo mukavasti linnuista niiden muuttomatkoista ja muista elintavoista ja mikä erikoisinta on nuottipainos linnunlauluun. Ompa siinä ollut jollakin harraste, kirjata ylös nuotteina viserrykset.

Esimerkiksi tällä sivulla on niittykirvisen viserrys nuotteina. Lintujen kuvia on piirroksina sivuilla, mustavalkoisina. Tässäpä olisi mukava eläkeharraste käsitöiden lisäksi, opetella nuo nuotit. Olis kiva nähdä, tulisiko linnut lähemmäksi, kun oikea oppisesti viheltäisi. Mutta ehkä tyydyn vaan lukemaan kirjaa, koska lauluääntä ei minulle ole annettu.
On edelleen kuumaa ja aurinkoista, mielestäni alkaisi olla aika viiletä, edes vähän.
Vielä en tiedä mistä tänään tulee hyvämieli, vai olisiko se tuo kirja? On se.

Tämmönen kaveri muutti meille viime sunnuntai-iltana. On lajissaan ensimmäinen ennen elänyt ja täytetty meillä. Muita täytettyjä siilejä riittää (pehmot). Siili on minun keräily esine. Niitä onkin kertynyt jo joitakin kymmeniä. Pienen pieniä lasisia, kristallisia, savisia, puisia. Siili on söpö hahmo. Ja johan tuo minun nimikin velvoittaa :)))
Käsitöitä on tullut tehtyä jotain, yhdet lyhytvartiset sukat ja niitä kasseja olen virkkaillut yhteen. Sukkasato alkaa kohtapuoliin ja siellä sitten olis neulottava aika monet lapsensukat. Tänään on ollut oikein hiostavan kuuma - ukkosta- ehkä. Puolukkaakin olis mukava mennä keräämään, mutta siellä tulee vastaan se ällö kaveri hirvikärpänen, hetken istuin pihalla keinussa ja jo sai niskasta ottaa mokoman öklötyksen pois. En voi sietää niitä elukoita.
Tänään on ollut hyvämieli: kun vaan on!! :))

Saimi 7v. esitteli minulle koulussa tekemänsä Punakukon. Työ on niin hauska, että kysyin luvan panna sen tänne esille. Punaista ja oranssia huopaa kolmioiksi, joista punaisen reunaan viillot, että oranssin saa pujotettua osittain läpi, pikkusiivet. Nokka, silmät ja tipunjalat, siinä se ja todella hauska. Mielikuvitus antaa lisää kyytiä, mihin näitä panee. Tuntuu hyvälle, kun lapsenlapset ovat innostuneet kädentaidoista ja omaavat rohkeutta toteuttaa omiakin ajatuksiaan

Sain ihanan tunnustuksen http://enkulinkasityot.vuodatus.net
Ja nyt minun pitäisi kertoa Teille 8 totuutta minusta.
Perheeseni kuuluu mieheni Matti ja minä.
Puutarhurina olen ihan hunningolla. Meillä saa kasvaa kaikki, viime kesänä tosin viljelin vähän porkkanaa ja pottua.
Pidän todella paljon käsitöistä, ihan kaikista ja monta lajia olen kokeillut. Neulominen on voitolla tällä hetkellä.
Minä olen armoton karkkifani, tykkään napsia hyviä ja vielä parempia pehmeitä karamellejä.
Minusta tuli isona siivooja- keittäjä- talonmies. Luin kyllä itseni Siivousteknikoksi ja olen siitä todella ylpeä.
Minusta on mukavaa olla eläkkeellä mieheni kanssa. Aika kuluu leppoisaan.
Pelkään vähän tätä sairauttani, kun se on luonteeltaan salakavala. Tarkkana saan olla.
Minusta on mukavaa olla ja leikkiä lastenlasteni kanssa. Iida, Maija, Saimi, Elsa, Anna, Aaro, Iiro, Veera tuottavat mummolle paljon hyvää.
Ja sitten tämä pitäisi jakaa:
http://raitalammas.blogspot.com
http://elluntalli.vuodatus.net
http://arjeniloja.vuodatus.net
Tässä ne blogit joille jaan tämän eteenpäin.

Osallistuin arvontaan täällä ja minulla kävi tuuri. Ninniltä tuli lähetys tänään ja sieltä paljastui tämä ihana rannekoru. Minulla onkin ollut mukava tuuri, kun näitä mukavia palkintoja on tullut postista monta.
Kävin magneettikuvauksessa ja putkessa olin yli tunnin, tuli otettua päikkärit, vaikka kuulokkeet korvilla ja radio oli melko kovalla. Vielä en tiedä tuloksista.
Kiitos myötäelämisestä.
Tänään on hyvä mieli kun kävin Ystävän luona lettukesteillä. Virkistystä tuli ruoan ja rupattelun myötä.
Kuulkaapas blogi-ystävät. Kertoisiko joku minulle, kuinka blogspot- blogit saadaan linkitettyä omaan blogiin niin, että sitä omaa osoitetta ei tarvitse joka kerta kirjoittaa uudelleen kommentoitaessa. Olen tutkinut asiaa, mutta ei ole auennut vielä ollenkaan. Olen liittynyt moneen blogiin lukijaksikin, mutta sitäkään kautta en löydä tietoa pulmaani. Jään odottamaan vastauksianne, jos sellaisia on. :)
Laskuri otti ja kaatui, näin pc-kielellä ilmaistuna. Mikähän sillekin tuli. No aamulla kun kävin kurkistamassa niin kävijöitä oli siihen mennessä 6676. Panen tämän muistiin ihan tänne näytille asti. Kumma miten nykyään kaikki on niin heppoista ja särkyvää. Se kamerakin oli kunnossa tasan kaksi tuntia ja on taas huollossa.
No samettilankapuseroa nro 2 neulon, hihat ovat jo tulossa, eli kohta valmis. Lumet ovat sulaneet vinhaa vauhtia, kohta pääsee käyttämään pikkukenkiä, jippii!
Tänään ei ole ollut hyvämieli, olen vain ollut.
Sain haasteen Sirimiltä

Tämmöinen kuva paljastui. Kuva on otettu vuonna -77 Valamonluostarissa Isä Akaki on menossa päivä rukoushetkeen. Hän on kuvassa 105 vuotias ja reinot oli jalassa kun hän hitaasti tuli keljastaan kohti kirkkoa.
Ja heille jaan tämän:
Simppelit silmukat ja lempeät lankakerät
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se blogissasi.
3 Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

JuJu-kerhosta tilasin näitä kirjoja. Erittäin tyytyväinen olen tuohon Anna Kaikkien Kukkien Kukkia kirjaan, sisältö on herkkua. Yhtään huonompi ei ole tämä toinen opus, Käsityön pikkujättiläinen. Vanhoja menetelmiä uusin kuvin ja langoin. Mukavaa katseltavaa ja hyviä ideoita toteuttaa.....sitten joskus.

Tilasin vielä yhden lehdenkin ja siinä oli kylkiäisenä nämä puikot. Tilasin ihan näiden puikkojen vuoksi. 19,90 oli lehden hinta/4nroa. Bambupuikkoja on tuossa monenkokoisia ja mukava virkkukoukku, molemmissa päissä on koukku. Minun käsilleni bambuiset puikot ovat hyviä, kun eivät paina paljon.
Tänään on hyvämieli niin monesta kommentista blogissani ja onhan se hyvämieli muinakin päivinä tästä. Kävijämäärä on lisääntynyt huimasti. Kiitos : D

Tässäpä ollaan esillä! Nöffi ja Pimmitonna! Nöffi tuli minulle ennen joulua Tainan Nukkekaapista ja nyt osallistuin Smirgelinen arpajaisiin ja sieltä kotiutui minulle tämä ihastuttava Pimmitonna (kilpikonna). He saattavat vilahdella blogissani.

Sitten osallistuin blogissa Wanhaanmalliin arvontaan Ja Mari lähetti tämmöisen mukavan voiton. Metallinen enkelitaulu, keväinen vihreä kaitaliina ja rautalankaenkeli, joka roikkuu ikkunassa piikkilankakoristeessa. Nämä tuli sairastelun aikaan molemmat, joten päivän piristeenä ovat olleet.
Vieläkään ei kuvia voi kökkö. Otin lainakameraan kuvat, vaan en saa niitä ulos. Kyllä pitäisi olla joku konefriikki, että osais kaikki jekut. No Meikun reissu tuli tehtyä ja hoito jatkuu entiseen malliin. Kaikki on tällä hetkellä ihan hyvin. Kipulääke annosta suurennettiin ja jo nyt on helpompi olla. Matkalle otin mukaan Flip-Flop lankaa ja tekaisin pipon sillä samalla mallilla kuin muutkin jo esitellyt pipot. Tämä on violetti ja kivasti nyppykuvio näkyy. Aulin pusero valmistuu tänään ja siitäkin kuva jemmaan, että saan esiteltyä. Täällä sataa vettä ja on harmaata, mutta kiva kun lumet sulaa.
Tänään on hyvä mieli: Juuri tuosta sateesta ja ilma on täynnään lintujen liverrystä :)

Nyt sitten pitäisi vastata alla oleviin kysymyksiin
Milloin aloitit blogisi?
22.07.2010
Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kaikista tekemistäni käsitöistä, arkipäivän puuhista, syöpäsairaudestani.
Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
No jaa semmoinen aloittelijan blogi, ja se että se on minun blogini
Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Halu panna kädentaidot esille ja on mukava puuhata eläkkeellä kaikkea kivaa
Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Blogi muuttuu koko ajan kuvien ja tekstin myötä
Yllätys odotti minua Askartelua&Elämänmakuja blogissa. Tuta oli myöntänyt minulle tämän tunnustuksen. Kiitos Tuta.
Olen muutenkin yllättynyt tästä blogi-ihmisten ystävällisyydestä ja mukana elämisestä. Ihan kokonaan uusi maailma on auennut.
Minä jaan tämän tunnustuksen näihin viiteen blogiin
Hei vaan kaikille lukijoilleni! Kuumeilusta parannuttu ja elämä soljuu uomissaan. Meikun reissu lähenee ja on otettu kokeita ja vielä tarkistus kokeita, kun aiemmat ovat hukkuneet jonnekin tai virheelliseen putkeen laitettu. Tämmöistähän tämä on. Maanantaina sain ihanan paketin Smirgelineltä Paketti oli kullan värinen ja rapisi. Ihana KILPIKONNA kurkisti kera toffeekarkkien ja korttikin oli mukava loruineen. KIITOS! Nyt PIKKU NÖFFILLÄ on kaveri, tämä PIMMITONNA. Olen voittanut Smirgelinen blogi-arvonnassa. Nöffi on Tainannukkekaapista voittamani pikku possu.Kuvia en saa laitettua vielä kun kamera on korjattavana.
Suuri KIITOS kaikille kommentoijille, on uskomattoman mukavaa lukea positiivisia kommenttejanne. :D
Tänään on erittäin hyvä mieli: Joutsenet kalkattaa tuossa pikkulammella. Kevät kohisten tulee!
Heippa hei kaikille! Nyt ei kuvia mistään töistä. Olen kuumeessa ollut ja se vei kaiken voiman mihinkään. Tänään jaksoin kurkkia blogit. Onneksi olen saanut olla kotona, ettei tarvinnut lähteä sairaalaan makaamaan. Kuumetta oli pahimmillaan 40,3. Kova on kevät-flunssa. Mutta kyllä tästä tolpille noustaan hissukseen.
Tänään on hyvämieli kun on siskon synttärit =)

Kaikille Blogi-ystävilleni
Erikoisen Hyvää Ystävän
Päivää Tänään ja
x 365
vuoden jokaisena päivänä :)

Minut on yllätetty kolme kertaa lähiaikoina. Olen saanut tämän tunnustuksen.
Ensin tämä tuli Intsulta ja seuraavana Janskulta ja vielä Sartsalta. Olen lisännyt tunnustuskuvan sivulaatikkoon. Kun näitä käsitöitä tulee esiteltyä tuo kuva jää piiloon, mutta näin se pysyy etusivulla koko ajan. Olen todella otettu kun olet saanut tämän ja vielä kolmelta eri ihmiseltä.
Kiitos Teille!
Tänään ja vielä huomennakin on hyvämieli tästä huomion osoituksesta.

Tasan kymmenenvuotta sitten minä sain tämän kunniamerkin. Minusta tuli mummo. Merkin tein sukkahousuista ja olen sitä pitänyt aina silloin tällöin rintakoruna. Ehken ihan noin äkäinen ole, mutta itseään on vähän vaikea arvioida. Illan suussa menen juhlimaan Iidaa ja sitten päivitän tänne lahjani.

Polleilla on pientä kysyntää silloin tällöin. Syksyn ylioppilas saa tämän punapukuisen naisen. Pohjassa on kolo, jonne voi piilottaa paperisen tiedotteen: runon, elämänohjeen, rahaa. Ja kun juhla on vietetty, vaihdetaan hattu lakkiin.

Oli tänä aamuna hiukan touhua, niin tulipa ARABIA lukemaan ihan etupuolelle. Pitäisi kaiken touhun keskelläkin katsoa tarkkaan, miten tekee. No toisaalta onhan ARABIA aika arvokas. :)
Vaihdoin pohjan, kun entisestä hävisi kaikki kädet. Nurkassa näkyi vain risti. Illalla myöhään tein ja tietysti esille pitää tuoda mistä sen pohjan otin. No sehän ei enää onnistukaan. Joten kirjoitan tähän:BlogiPohjatBlue Sivulaatikkoon yritin asettaa, mutta ei suostunut se nappi sinne. Jätän palautteen myös tekijälle. Ihmettelen sitä, että mihin ne entiset kätöset jäi.
Eilinen meni maatessa osastolla ja loppukuusta uudelleen, kaikki ok.
Nyt iloitsen siitä, että pikku ystäväni jaksavat joka aamu tulla katsomaan siemen apettaan. Siispä suuntaan täyttämään ruokintapöytää.
Vaikeaa keksiä otsikkoa, joka herättäisi lukuhalut. Ja marraskuussa ei oikein tonttujutut ole vielä ajankohtaisia. Perjantai-iltana piti käydä taas kokeilemassa onnea, josko sen kinkun(t) saisi. No ei vieläkään, toki väli-ajalla piti neuloa, siinähän on hyvää taukojumppaa sormille ja muille katseltavaa. Joku tuntematon naisihminen tuumasikin, että eipä mene aika hukkaan. Oikeassa oli.

Tulevalla viikolla suuntaamme pikkujoulujuhlaan Metsäkartanolle. Siitä on tullut jo perinne. Nurmeslainen Jorma järjestää aputonttuineen eläkeläisten, työttömien, yksinäisten Pikkujoulujuhlan. Tilaisuus on ollut aina mukava, hyvä ruoka, hyvä ohjelma, tuntemattomat ihmiset joita on monta sataa. Juhla on päivällä, joten aamulla jo lähdetään ajelemaan. Meiltä on matkaa joku 150 km. Puolisoni Matti on ollut Nurmeksen iltatorilla vuosikausia toriukkona ja sitä kautta olemme näissä pikkujoulujuhlissa mukana. Minulle ne ihmiset ovat tuntemattomia, vaan äkkiä tutuksi tulee. Juhlassa vierailee tietysti joulupukki ja tämmösiä meinasin panna pakettiin.

Virkkasin matonkuteista ja sisälle karkkia tai muutama hedelmä. Nopsasti nuo valmistuivat, ja mukava oli tehdä. Ajatukset pyöri jo virkatussa matossa, minkä värisen ja olisiko pyöreä vai kantikas. TOsin se virkkaaminen on sormille raskasta, mutta mikäs ei olisi. Muutakin joulutouhua alkaa riittää. Kalenteriin kaikki hommat ylös niin saa ajan jaettua sopivasti eri töiden välillä. Sairauteni kyllä tekee omat lisänsä, ihan kaikkea haluamaani en pysty valmistamaan, mutta ollaan sitten ilman sitä. Lääkkeet pitää olon väsyneenä jatkuvasti, vaikka unta riittää päivällä ja yöllä. Vesirokkokin tuli lasten perheeseen kylään ja minulle porttikielto muutamaksi viikoksi sinne. Pitää välttää tartuntatauteja, ettei joulu mene sairaalan osastolla. Flunssapiikki piti myös ottaa. Kovan flunssan sairastin jo, toivottavasti piikistä ei tule yhtään mitään.

Tonttu joukon kasvattaminen alkaisi myös olla ajankohtainen. Nyt huomasin kulkusen olevan huonosti ommeltu, korjata täytyy. Näitä tonttuhahmoja on mukava tehdä, kahta samanlaista ei tule vaikka kuinka yrittäisi. Siispä käsityöpajaan käy tie. Mitä seuraavaksi tulee esittelyyn, mitä lie!

Perjantain posti toi tullessaan paksun kirjekuoren jonka sisältö on tässä. Pirkkeri oli blogissaan järjestänyt arvontaa ja minä olin onnekas voittaja. Kortti askarteluun mukavaa materiaalia. Kiitos!
Flunssa on vaivannut oikein kunnolla ja kunto on tosi huono senkin vuoksi. Silti perjantai-iltana piti suunnata joka vuotiseen harrastukseen näin joulun alla.

Kinkku-bingoon. Tuuria ei tosin tällä kertaa ollut, tunnelmaa siitäkin edestä. Jokohan ensi perjantaina olisi kinkun paikka.
Lauantaina olikin synttärijuhlia. Saimi ja Anna juhlivat yhteisesti. Saimi 7v. Anna 2v. Paljon odotettu tuubi pääsi käyttöön ja näytti olevan mieluisa. Saattaa olla, että tuubeja pitänee neuloa useampi.

Novitan Puro-lanka onkin helppo neuloa ja tuubi on todella lämmin.

Minun ompelutaidot ei ihan ole kohdallaan vielä, mutta uskon että harjoitus tekee mestarin. Kaavat oli mutta jonkun sain menemään pieleen, kun paita ei oikein istu. Trikoossa oli joku raita ja sen vuoksi ompelin pitsin siihen päälle. Anna on kyllä juuri herännyt päiväunilta ja mummonhan piti heti saada vaatteet sovitukseen. Panin minä muutakin lahjapakettiin, ettei ihan epäonnistunut ompelus ollut ainoa.
Maijan villatakkikin piti korjata. Poistin nappilistan, kun se ei jotenkin istunut siihen. Huolittelin reunat virkkauksella ja niin siitä tuli parempi. Ei ole niin suuren näköinen. Nytpä tulikin pitkä postaus. Seuraava neulomus on jo työn alla ja huomenna ompeluseura. Mitähän kivaa siellä tekisi.

Ihan juuri tämmöiseltä tuntuu nyt. Neuleet ovat olleet käsityökorissaan. Viikonlopuntapahtumat ovat olleet sen verran koettelevia, ettei omia hommia ole tullut tehtyä. Se ammuskelija oli tässä lähellä ja tyttären auto hänen vihansa kohteena. Onneksi ei henkilövahinkoa ole sattunut. Nyt alkaa jo neulominen olla mielessä, kyllähän Maija kyseli takkinsa perään eilen, ja Saimi kyseli omaa puseroaan. No perjantaina Saimin puseroon langat, Maijan takissa etukappaleet työn alla tänä aamuna. Perjantaina onkin aikaa neuloa, kun olen osastolla koko päivän. Vaan kyllä ei tosiaan tiedä mitä kaikkea voi tapahtua, täälläkin korvessa.

Tämä taulu -80 luvun alusta. Silloin oltiin niin nuoria ja rakastuneita, nyt ollaan enää rakastuneita. Kansalaisopiston piirissä tehtiin näitä. Jopa silloin uskalsin panna jotain uutta kehiin, eli kengissä on napit ja kengännauhat, tytön hatussa silkkinauha. Muutenkin taulu poikkesi toisten töistä, tämmöisiä pannaan vaan lastenhuoneen seinälle. No makunsa kullakin. Mielestäni teksti on edelleen ajan kohtainen. Kohta alkaa postiluukusta pudota esitteet, mitä opistot tarjoavat tänä syksynä, mielenkiinnolla odotan.
Olinpa nyt illalla vattupuskassa. Kyllä on marjat kypsiä ja niitä on paljon. Kuumakin oli niinkuin nyt on ollut. En yhtään pistäisi vastaan jos vaikka viilenisi.
Vieläkin tämä blogin pito opetteluttaa. Blogiin laitettuja kuvia ei passaa poistaa kansioista, jos sen tekee ne häviävät kirjoituksestakin. Lakka reissun kuvat poistin ja hups, olikin tyhjät paikat tekstin välissä. No enhän enää osannut laittaa niitä entisiin kohtiin, joten se osio muuttui. Kategoriat nyt osasin laittaa ja jopa ruksin kohdalleen, kun aiheen alle kirjoitan.
Kukahan neuvoisi sen linkityksen, kun tekstiin lisää linkin jollekin sivulle, olis mukava laittaa sana, löytyy TÄÄLTÄ ja kun sanaa napsauttaa niin pääset uuteen blogiin tai muuhun www.sivustoon. Nukkepirtin osoite näkyy kokonaan, kun en osannut sitä linkittää.
Käsityöt ovat olleet muutaman päivän tauolla, olen noita ennen tehtyjä tänne laitellut. Kaksosten slipoverit on työn alla. Minulla onkin sarjatyötä nämä tekemiset, kun samanlaisia pitää olla useampi. Vanhimman tyttären perheeseen kuuluu kaksospojat ja tytär, nuoremman tyttären perheessä on viisi tyttöä. Vilinää ja vilskettä riittää molempien kodissa. Sukka savottaa riittää. Toki toiset mummot neulovat myös. Kyllä käsityöt ovat mukavaa puuhastelua ja ajankulua.






Joka kesäinen vierailu täällä www.nukkepirtti.fi oli taas elämys. Ylin kuva on ulko aitasta, jonne kylänväkeä on tullut ihastelemaan kun nykylapset tekee taidetta suuren pirtinpöydän ääressä. Seuraava kuva on kastemekon ja kasteeseen liittyvien tavaroiden säilytyskoppa. Kopassa on silkkinauhakirjonnalla koristeltu kastekirja, pitsitossut ym. Kastemekkoon on myös kirjailtu kaikkien siinä kastettujen nimet ja vuosi. Suuressa nukkekodissa asustaa eri aikakausien nukkeja. Todella upeita kädentaidon näytteitä. Mustamekko on tällä neidillä koristeltu pitsein. Ja tämä nuorimies on varmaan menossa markkinoille tuohikontti selässä, virsut jalassa. Otin kuvan virsuista ja sukista. Nekin taiteilija Anneli Mustonen on itse tehnyt. Elämys on joka kesä yhtä suuri, vaikka olen vieraillut siellä jo yhdeksänä kesänä. Teema on joka vuosi eri.

Ahkerana ahersin suolla ja saalis oli koko ämpärillinen lakkoja. Olempa ylpeä saamistani Pohjolan vitamiinipommeista. Kuntoa tuli varmasti enemmän. Kumma on, kun suolla hiljaksiin köpöttely ei satu tuumorin sisältävään lonkkaan. Mutta kun köpöttelen kovalla tiellä kipu on suuri. No nyt on lakat poimittu ja vuorossa vadelmat ja mustikat. Näillä helteillä ei marjaan ole asiaa kuin illalla ja sittenkin on liian kuuma.

Laitanpa tänne esille isännän kovin nuhraantuneen kännypussin. Aluksi oli vain tuo yksi lapsensukka, joka sekin on pienennetty sinisellä langalla, ettei känny uppoaisi syvälle. Nämä helteet sain aikaan sukan lisäyksen. Shortseissa ei olllut taskuja ja jossain menokassa piti pitää. Siispä sukat yhteen, toiseen känny, toiseen kortit ja menokassa. Kuten kuvasta näkyy, on ollut käytössä.

Tänään kävin taas suolla lakkoja etsimässä. Monta pikku suota tuli tarvottua. Kotiin tultua piti ottaa troppia, kun niin pakotti selkää. Siinäpä Iskelmäfinlandiaa katsoessa kipu jo hellitti ja pääsin tänne taas surffaamaan. Jussi Raittisen olisi pitänyt voitta ko. kisa. Kuvassa on hoitsupolli. Meni lahjaksi lähihoitajaksi valmistuneelle tyttöselle.
Kättentöitä! Tässä on ollut monena iltana kättentöitä tämän sivuston kanssa. Kyllä voi aloittelijalle olla hankalaa kaikki eri laatikot ja muut. Tosin näin kokeilemalla oppii. Nyt sain mieleiseni pohjan. Tähän on hyvä alkaa kerätä kuvia ja kertomuksia vanahanrouvan elämästä. Suur KIITOS SUSULLE, blogi neuvoista ilman niitä en olisi osannut lähteä alkuun.


Kävin suolla nyt illalla ja ajattelin poimia lakkoja. Osa oli vielä kukalla, ei ehkä enää kerkeä kypsän keltaiseksi tämä kukkanen.
Toki siellä oli koko kirjo: raaka, kypsä, ylikypsä ja pelkät suojalehdet siis kerätty. Sain saalista noin litran verran. Itikoita oli syödä asti.

Tässä virkattu kännypussukka. Materiaalina kalastajalanka 12 säikeinen, joten pussista tuli jämäkkä. Toki käytössä jonkin verran pehmenee. Kesän kuuma hitti: kukkaset koristaa etupuolta ruskean napin kanssa.